Myöhäisvaiheen kuntoutus

MYÖHÄISVAIHEEN KUNTOUTUS

Tämä vaihe alkaa yleensä, kun palataan kotiin tai siirrytään jatkohoitoon, hoitoyksikköön tai palveluasumiseen. Kuntoutus jatkuu avokuntoutuksena ja siinä voi olla myös laitoskuntoutusjaksoja. Tämä vaiheen kesto ajallisesti vaihtelee vuodesta kolmeen vuoteen.

Vaikeavammaiselle alle 65-vuotiaalle henkilölle kuntoutus voi jatkua vuosia Kelan kuntoutuksena.

Kodin ja lähiympäristön muutostyöt joilla parannetaan omatoimisuutta ja liikkumista kohdistuvat tähän vaiheeseen. Muutostyöt tehdään usein vammaispalvelulain nojalla ja ovat ilmaisia.

Kuntoutussuunnitelman laatiminen on eritäin tärkeää kaikille niille henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut. Kuntoutussuunnitelma tulisi laatia jokaiselle, joka sitä tarvitsee.

Omaehtoinen toimintakykyä ylläpitävä liikunta ja harrastaminen ovat erityisen tärkeitä. Itsehoito korostuu.

MYÖHÄISVAIHEEN KUNTOUTUS JA HENKINEN JAKSAMINEN

Aivoverenkiertohäiriössä alussa korostuvat lääketieteellinen hoito sekä fyysinen kuntoutuminen.

Aivohalvaus on kuitenkin usein sairaus, jonka muutokset toimintakykyyn ovat pysyviä. Sosiaalinen jaksaminen ja toimintakyky nousevat merkittävään asemaan myöhäisvaiheen kuntoutumisessa.

Masennus on hyvin tyypillistä sekä sairastuneelle että omaiselle kotiintulovaiheen jälkeen. Arjen uudelleen opettelu ja haasteet kysyvät tahtoa ja voimia. Tarvitaan sitkeyttä ja vanhasta luopumista, jotta oppisi uutta.

Älä jää yksin äläkä jätä yksin sopii hyvin tähän tilanteeseen. Pyydä ystäviä käymään ja hae vaikkapa vertaistoiminnasta virikettä arkeen.

PAIKALLISET AIVOHALVAUSYHDISTYKSET TARJOAVAT MONENLAISTA TOIMINTAA. OTA SELVÄÄ MITÄ ON TARJOLLA

Aivoliitto tarjoaa sopivat sopeutumisvalmennuskurssit ja - lomat tähän elämän vaiheeseen.

Sopeutumisvalmennusta järjestävät monet kuntoutuslaitokset.